YLE Tiedeuutiset

Subscribe to YLE Tiedeuutiset feed
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Updated: 6 min 2 sec ago

Katri Saarikiven kolumni: Kummipoikaani nimiteltiin päiväkodissa pieruksi 

Fri, 05/02/2021 - 06:45
Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Siskonpoikaa oli nimitelty päiväkodissa pieruksi. Varhaiskasvattajat olivat puuttuneet asiaan ja käyneet keskustelun lapsikatraan kanssa. Oli juteltu siitä, miksi ei saisi nimitellä ja miten toisten kanssa käyttäydytään niin, että kaikilla on hyvä olla.

Nykypäivänä tunteiden avointa ilmaisemista pidetään suotavana asiana. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia tunteita.

Suuttumusta, aggressiota ja vihaa suitsitaan lapsuudesta lähtien yhteiskunnassa enemmän kuin vaikkapa surua ja ahdistusta. Ja syystä. Niitä pitäisi oppia hallitsemaan, ettei kanssaihmisiin satu. Osin tämä selvästi epäonnistuu, sillä esimerkiksi päiväkotitasoista nimittelyä tuntuu sosiaalinen media olevan pullollaan.

Miksi ihmisellä on niin sitkeä tarve vihaan?

Tutkimuksen mukaan jo puolen vuoden ikäiset vauvat osaavat olla toraisia. Dokumentoituja vauvojen suuttumuksen ja aggression muotoja ovat muun muassa tukasta kiskominen, pahalla päällä oleminen, lyöminen, pureminen ja lelujen omiminen. Aggressio ja suuttuminen ovat siis ihmiselle tavallista, jo varhain ilmenevää käytöstä.

Viha lienee näistä kielteisistä tunteista syvin. Se myös aktivoi tutkimuksen mukaan enemmän liikkeiden tuottamiseen ja toiminnan suunnitteluun liittyviä aivoalueita kuin muut.

Joukkovihaan liittyy ihmistä tyhmentävä voimakas ajattelun vääristymä, yliyleistäminen.

Kokemuksena viha eroaa erään katsausartikkelin mukaan muista negatiivisista tunteista kolmella tavalla:

1) uskomus vihan kohteen muuttumattomasta pahuudesta

2) voimattomuuden tai alisteisuuden kokemus vihan kohteen äärellä

3) motivaatio vahingoittaa tai tuhota vihan kohde.

Suuttumuksessa kohde on tehnyt jotain suututtavaa, mutta saattaa olla ihmisenä ihan kelpo. Vihassa sen sijaan ei uskota, että kohde voisi muuttua. Kenties tästä syntyy vihalle ominainen voimattomuuden kokemus, joka puolestaan voi synnyttää vahingoittamisen halua.

Kaikille näille tunteille lienee ihmisen historian aikana ollut selkeä tarve, ja siksi ne elävät meissä edelleen. Aggressio mahdollistaa puolustautumisen ja hyökkäämisen, esimerkiksi metsästäessä. Suuttuminen on tarpeen, jotta yhteisössä voi ilmaista toiselle, että hänen toimintansa ei ole sinusta suotavaa. Vihasta toisia kohtaan on mahdollisesti ollut hyötyä tilanteissa, joissa ainoa pakokeino on vihollisen tuhoaminen.

Välillä kannattaa kuitenkin miettiä, kuinka paljon tunteista on nykyihmiselle hyötyä. Suuttuminen on edelleen tarpeellista, jotta vääryyksiä saadaan korjattua. Aggressio voi toimia hyvänä liikkeelle panevana voimana. Vihasta toisia ihmisiä kohtaan on vaikeampi löytää hyötyä.

Yksilöiden lisäksi ihmiset osaavat nimittäin valitettavasti vihata myös ihmisjoukkoja. Joukkovihaan liittyy ihmistä tyhmentävä voimakas ajattelun vääristymä, yliyleistäminen. Siinä vihaaja ajattelee erheellisesti, että esimerkiksi kaikki iholtaan tietynväriset ovat samanlaisia, yhtä inhottavia ja perinjuurin halveksuttavia. Joukkoviha onkin ollut ihmiskunnan historian kammottavimpien tapahtumien polttoainetta. Hirmuteot ovat mahdollisia, kun toinen on omassa mielessä läpeensä paha, eikä edes ihminen.

Siksi juuri erityisesti joukkovihaa yritetään yhteiskunnassa estää.

Ei kuitenkaan onnistu. Välillä tuntuu siltä, että vihapuhe yhteiskunnassa on vain lisääntynyt, tai ainakin se on nykypäivänä netin vuoksi aiempaa näkyvämpää.

Vihamielisyys on yhteydessä kohonneeseen sydäntaudin riskiin.

Yksi syy vihan sitkeyteen ilmiönä voi olla se, että se on ensisijaisesti motivoiva tunne, ja motivoituminen tuntuu ihmisestä hyvältä. Vihasta saa pontta, joka voi tuoda tietynlaista toivoa. Jatkuva vihaaminen ei kuitenkaan tee kantajalleen hyvää. Sen lisäksi, että viha vääristää ajattelua, runsas vihamielisyys on myös yhteydessä kohonneeseen sydäntaudin riskiin.

Miten joukkovihaa voisi sitten vähentää?

Yksi keino on miettiä, millä tavalla torjua vääriä, yleistäviä kuvauksia ihmisryhmistä ja ylipäätään jakolinjojen syntymistä ihmisryhmien välillä.

Toinen on keskittyä siihen, mitä kussakin meissä tapahtuu, kun koemme vihaa. Jos huomaa ajattelunsa vinoutuneen niin, että “kaikki persut” tai “kaikki vihervassarit” ovat tietynlaisia, tai kertoo toisille ylpeänä, että ei kyllä muuttaisi sellaisen naapuriin asumaan, voi olla hyvä pysähtyä ja miettiä, mitä on tapahtumassa.

Nimittäin, välillä kivikautiset aivomme tuottavat mieleemme täysin typeriä päätelmiä ja tuhoisia tunteita.

Onneksi mielen liikkeet voi vielä aikuisiälläkin saada pienellä viitseliäisyydellä haltuun. Omia yliyleistyksiä voi korjata kohtaamalla vihaamansa joukon yksilöitä. Ajattelun laatua voi itsereflektiolla kuka tahansa parantaa.

Jotta kaikilla olisi hyvä olla.

Katri Saarikivi

Kirjoittaja tutkii Helsingin yliopistossa toiminnanohjauksen, ällistyksen, uteliaisuuden ja empatian mekanismeja ja haluaa demokratisoida tieteellisen menetelmän.

Kolumnista voi keskustella 6.2. klo 23.00 saakka.

Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta

Tue, 02/02/2021 - 15:21

Taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme nojaavat luontoon.

Luonto tarjoaa meille ruokaa, vettä ja suojaa, säätelee ilmastoamme ja epidemioita. Luonto tarjoaa meille myös hyvinvointia vapaa-ajalla. Yksinkertaisesti: ilman luontoa ei olisi elämää. Kaikki riippuu luonnosta, tärkeimmästä pääomastamme.

Näin luonnon merkitystä ihmiskunnalle ja taloudelle kuvataan tänään julkaistussa niin sanotussa Dasguptan raportissa. Laajan tutkijaryhmän työtä johti Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sir Partha Dasgupta. Riippumattoman, maailmalaajuisen raportin tilasi Britannian valtiovarainministeriö.

Raportissa nivotaan ensimmäistä kertaa varsinaisesti yhteen luonnon ja talouden kietoutuneisuus toisiinsa. Siinä arvioidaan, mitä taloudellista hyötyä biodiversiteetistä on ja toisaalta mikä on luontokadon taloudellinen hinta. Raportti summaa myös toimia, joilla voidaan suojella ja kohentaa sekä luonnon monimuotoisuutta että taloutta.

–Luonto on kotimme. Hyvä taloudenhoito vaatii, että huolehdimme luonnosta paremmin, Dasgupta on sanonut.

Dasguptan raporttia on verrattu käänteentekevään Sternin raporttiin. Siinä maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicholas Stern teki yhteenvedon ilmastonmuutoksen ja talouden kytköksestä vuonna 2006.

Sternin raportti käänsi ilmastokeskustelun suunnan. Raportissa arvioitiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia maailmantalouteen. Raportti siirsi ilmastokeskustelun painopistettä ympäristöongelmasta talouden ongelmaksi.

Brittien pääministeri Boris Johnson, jonka hallitus isännöi kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita tämän vuoden lopulla, toivotti raportin tervetulleeksi.

–Tämä vuosi on kriittinen siinä, saammeko pysäytettyä ja hidastettua luontokatoa, Johnson sanoi uutistoimisto Reutersille.

Aurinko siilautuu sademetsän läpi Porto velhossa, Brasiliassa. Raportti esittää, että sademetsien suojelemiseksi pitäisi perustaa rahoitusjärjestelmä.Joedson Alves / EPA Luonto on omaisuuserä

Alussa mainituista syistä luonto on Dasguptan raportin mukaan omaisuuserä tai pääoma samaan tapaan kuin esimerkiksi tiet, rakennukset ja tehtaat tai ihmisten terveys ja tieto-taito.

Omaisuuseränä sitä pitäisi raportin mukaan myös kohdella. Luonnolle pitäisi laittaa hintalappu.

– Ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan, mutta myös kuormituksemme luonnolle ja monimuotoisuudelle on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, sanoo Sitran projektijohtaja Janne Peljo.

Luonnon monimuotoisuus tekee luonnosta tuotteliaan, kestävän ja sopeutuvan, raportissa sanotaan. Aivan kuten monipuolisuus sijoittajan salkussa tekee siitä vähemmän haavoittuvan riskeille ja muutoksille, myös monipuolinen luonnon portfolio tekee siitä kestävämmän ja vähentää riskejä luonnon tarjoamia hyödykkeitä ja palveluja kohtaan.

Yksittäiset ihmiset, yritykset ja ja eri maiden hallitukset ovat kuitenkin epäonnistuneet tämän omaisuuserän hoidossa, raportti toteaa. Inhimillinen pääoma on kasvanut viimeisten noin 30 vuoden aikana, samoin tuotettu pääoma, mutta luonnon pääoma on laskenut 40 prosenttia.

Muut pääomat ovat kasvaneet luonnon kustannuksella. Siitä kertoo esimerkiksi se, että tarvitsisimme 1,6 maapalloa ylläpitämään nykyistä elintasoamme.

Luontokato aiheuttaa isoja riskejä taloudelle

Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Se aiheuttaa äärimmäisiä riskejä ja epävarmuutta taloudelle ja hyvinvoinnille. Maailmanlaajuinen koronapandemia on tästä raportin mukaan hyvä esimerkki.

– Meidän täytyy löytää keinoja irtikytkeä luonnonvarojen kulutus ja kuormitus talouskasvusta ja taloudellisen hyvinvoinnin luomisesta, Peljo sanoo.

Monet ekosysteemit, kuten jotkin trooppiset metsät ja koralliriutat, ovat jo tuhoutuneet korjauskelvottomiksi. Kun ekosysteemi kerran tuhotaan, sitä on raportin mukaan vaikeaa ellei mahdotonta korjata takaisin entiselleen.

Luontokadon taustalla on raportin mukaan syväänjuurtunut ja laajalle levinnyt markkinoiden ja instituutioiden epäonnistuminen: luonnon arvo ihmiskunnalle ei näy markkinahinnoissa.

Lisäksi luontoa tuhoavia toimia rahoitetaan enemmän kuin luontoa suojelevia toimia. Varovaisen arvion mukaan luontoa tuhoavia tukia maksetaan 4–6 triljoonaa USA:n dollaria vuosittain. Sen sijaan sademetsien tai merten suojeluun ei ole olemassa institutionaalisia järjestelyjä.

Koralliriutalla karille ajaneen rahtilaivan öljyhaittoja on yritetty torjua Mauritiuksen rantavesillä muun muassa öljyntorjuntapuomilla. Laura Morosoli / Epa Luonto sulkee talouden sisäänsä

Nykyinen taloudellinen kasvu kuormittaa luontoa siinä määrin, että suhteemme luontoon ja sen suojeluun pitää arvioida uudelleen, jos aiomme suojella sekä luonnon monimuotoisuutta että vaurauttamme, raportissa todetaan.

Luonto sulkee talouden sisäänsä, ei ulkopuolelle.

Ajattelutavan muutos helpottaa Dasguptan raportin mukaan huomaamaan, mihin luonto asettaa talouden rajat ja arvioimaan, mikä on kestävää talouskasvua.

Onnistumisen mittarit on muutettava – 3 käänteentekevää muutosta

Ihmiskunnan on tehtävä raportin mukaan pikainen valinta. Kestävän polun valitseminen tarkoittaa kolmea käänteentekevää muutosta.

1. On varmistettava, että vaatimuksemme luontoa kohtaan eivät ylitä luonnon tarjontakykyä.

Ruuantuotannon kestävyyttä on parannettava muuttamalla esimerkiksi viljelytekniikoita, tuholaistorjuntaa ja käyttämällä geenimuuntelua. Energiantuotanto on muutettava hiilineutraaliksi. Väestönkasvuun on puututtava naisten koulutuksella ja työnteolla, sekä perhesuunnittelulla. Luonnonsuojelu ja luonnon ennallistaminen pitävät yllä ja parantavat luonnon tarjoamia palveluita. Suojelu on halvempaa kuin ennallistaminen.

2. Taloudellisen onnistumisen mittareita on muutettava.

Bruttokansantuote eli BKT ei pysty mittaamaan luonnon tarjoamia hyödykkeitä ja palveluita. Pikemminkin se kannustaa kestämättömään taloudelliseen kasvuun. Luonnon omaisuuserät pitää ottaa talouden mittareihin mukaan.

3. Rahoitusjärjestelmät on muutettava.

Raportti vaatii ylikansallista menettelyä ekosysteemien tukemiseksi. Valtioiden sisällä olevat ekosysteemit, kuten sademetsät, tarvitsevat maksujärjestelmän. Sen avulla kyseinen valtio pystyisi suojelemaan ekosysteemit, joiden varassa me kaikki olemme. Valtioiden ulkopuolisilla alueilla, kuten valtamerillä, olisi maksettava vuokraa esimerkiksi kalastusalueen käytöstä.

Tarvitsemme rahoitusjärjestelmän ohjaamaan sijoituksia taloudellisiin toimiin, jotka kohentavat luonnon pääomaa, kestävää kulutusta ja tuotantoa, raportti summaa.

– Viimeistään nyt yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ilmastonmuutoksen rinnalle täytyy tuoda luonnon monimuotoisuus, ja sitä täytyy alkaa ohjaamaan ja johtamaan kestävällä tavalla, Peljo sanoo.

Aurinko laskee tuulimyllyjen taakse Porin Reposaaressa syyskuussa 2020.Henrietta Hassinen / Yle

Lue myös:

Von der Leyen: EU esittää maailmanlaajuista sopimusta turvaamaan luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuutta koskevat kansainväliset neuvottelut umpikujassa – "Susisoturidiplomatiaa ja pelottelua erittäin korkealla tasolla"

Maailman maat yrittävät saada lajien sukupuutot loppumaan kansainvälisellä sopimuksella – Suomen neuvottelija: "Jos ei ole lajeja, ei ole elämääkään"

Maailmankuulu luonnontieteilijä David Attenborough näyttää uudessa dokumentissaan miten maapallon luonto on huvennut hänen elinaikanaan – "Olemme ajamassa luonnon rappiotilaan"

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

WWF:n uusi raportti: Selkärankaisten eläinten populaatiot kutistuneet erittäin hälyttävästi – Latinalaisessa Amerikassa lajien yksilömäärät ovat pienentyneet 94 prosenttia

Suomi täytti tavoitteen, mutta suojelee silti huonosti Itämeren luontoa – suurin osa arvokkaasta vedenalaisesta luonnosta on ilman suojelua

Mertensuojelun supervuosi kuivahti koronaviruksen takia – merten armonajaksi lasketaan kymmenen vuotta

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa

Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa"

Suojelutyöllä on vaikutusta - Näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen

Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!

Marja Sannikka: Tieteen ja taiteen vapaus on uhattuna

Tue, 02/02/2021 - 13:44
Blogi

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja tekee joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.

> Kaikki blogit voit lukea täältä

Teetkö tutkimusta rasismista, sukupuolista, ravitsemuksesta tai ydinvoimasta? Varaudu häirintään, painostukseen ja jopa tappouhkauksiin. Tieteen vapautta uhkaa nykyään paitsi taloudellinen ja poliittinen ohjaus, myös tutkijoiden kohtaama häirintä ja painostus.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kyselyssä tutkijat kertoivat lisääntyvästä häirinnästä ja pelkäsivät sen johtavan itsesensuuriin.

Myös taiteen vapautta koetellaan, sillä sen odotetaan edistävän vain "hyviä" tai "oikeita" asioita. Esimerkiksi Disney poistaa palvelustaan elokuviaan, koska ne sisältävät yhtiön mukaan haitallisia stereotypioita, ja Kansallisteatteri perui näytelmänsä ensi-illan näyttelijävalinnasta syntyneen kohun takia.

Kehitys on huono: Jos rajaamme mahdollisuuksiamme kuvata ja tutkia maailmaa, rajaamme samalla mahdollisuuksiamme ajatella ja oppia – eli juuri niitä asioita, joiden varassa tulevaisuutemme lepää.

Katso videolta lisää esimerkkejä siitä, miten tiedettä ja taidetta on pyritty rajoittamaan viime aikoina, ja kerro ajatuksesi. Pelkäätkö sinä tieteen ja taiteen vapauden puolesta? Olen mukana keskustelussa kello 21:een saakka.

Marja Sannikka

Kirjoittaja on politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja, jonka mielestä totuutta täytyy katsoa silmiin, jotta maailmaa voi muuttaa paremmaksi.

Lisää aiheesta Marja Sannikka -ohjelmassa TV1:llä perjantaina 5.2.2021 klo 20.

Hyvää matkaa, minikuu! Ensi yönä jätetään jäähyväiset kiertolaiselle, joka vaihtaa Maan Aurinkoon

Mon, 01/02/2021 - 15:11

Maan kaveriksi viime vuoden lopulla ilmestynyt avaruuden matkalainen käväisee maanantain ja tiistain välisenä yönä vielä kerran lähellä Maata ja lähtee sen jälkeen omille teilleen palaamatta enää koskaan.

Tilapäiset kiertolaiset ovat astronomian kielessä minikuita, ja "lähellä" tarkoittaa tässä tapauksessa 220 000:ta kilometriä.

Ensimmäinen havainto minikuusta oli avaruutta halkonut tuntematon valoviiru. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijat arvelivat sitä asteroidiksi, jonka Maan painovoima oli nappaamassa toviksi kiertolaiseksemme. Sille annettiin nimeksi 2020 SO.

Kun 2020 SO asettui marraskuun alussa kiertämään maapalloa, tulokas ei ollut ainutlaatuinen. Viime vuosilta oli havaintoja parista muustakin avaruuden murikasta, joista Maa oli siepannut itselleen joksikin aikaa minikuun.

Joulukuun alussa 2020 SO kävi vain 50 000 kilometrin päässä Maasta.

Tutkijat totesivat, että 2020 SO oli kiertänyt Maan useita kertoja viime vuosikymmeninä ja käynyt varsin lähelläkin vuonna 1966. Poikkeuksellisen kiertoradan analyysi osoitti, ettei kyseessä sittenkään ollut avaruuden luonnollinen murikka.

He tulivat siihen tulokseen, että kyseessä oli osa syyskuussa 1966 laukaistusta Centaur-kantoraketista. Sen kyydissä avaruuteen lentäneen Surveyor 2 -luotaimen oli ollut määrä laskeutua pehmeästi Kuuhun, mutta matka päättyi rajusti Kuun pintaan.

2020 SO:n alkuperä varmistui kemiallisessa analyysissä, jossa vertailukohtana oli Maata vuodesta 1971 kiertänyt toisen Centaur-raketin kappale.

Maan ote 2020 SO:sta on kirpoamassa. Ensi kuussa se irtoaa omille teilleen ja ajelehtii vähitellen yhdeksi aurinkokuntamme lukemattomista kappaleista, jotka kiertävät Aurinkoa.

Niin astronomeille kuin muille avaruudesta kiinnostuneille tarkoitetulla The Virtual Telescope 2.0 -projektin sivulla jätetään 2020 SO:lle jäähyväiset maanantain ja tiistain välisenä yönä keskiyöstä alkaen.

Nimensä mukaisesti sivustolla voi seurata virtuaaliteleskoopilla 2020 SO:n viimeistä kierrosta Maan liepeillä.

Asteroidien seasta löytynee yhä enemmän romua

2020 SO:lle ei oikeastaan kuulu minikuun kunnia. Todellisuudessa 2020 SO on avaruusromua, vaikka ei sitä, joka on jäänyt välittömästi pyörimään Maan ympärillä.

2020 SO on ensimmäinen kaukaa avaruudesta palannut kantoraketin kappale, jonka alkuperä on pystytty kiistatta osoittamaan. Edellinen ja vain jokseenkin varma havainto oli Apollo 12 -kuualuksen Saturn V -raketin kolmosvaihe.

Se jäi teleskoopin silmään lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Sen jälkeen avaruusromun määrä Maan lähistöllä on yli kymmenkertaistunut, eikä kasvulle näy loppua. Myös 2020 SO:n kaltaisia kaukana käväisseitä metallimöykkyjä on odotettavissa lisää.

Niitä löytyy varmasti osana ohjelmia, joissa haravoidaan Maata lähestyviä asteroideja, sanoo Nasan CNEOS- eli lähiavaruuden kohteiden tarkkailuun tarkoitun ohjelman johtaja Paul Chodas.

– Odotan ilman muuta, että näemme satojen tai itse asiassa tuhansien asteroidien joukossa monia vanhojen laitteiden kappaleita, kun asteroidien etsinnässä tulevat käyttöön uuden sukupolven keinot, Chodas sanoo Space.com-sivustolla.

Arkistoja penkonut Chodas oli ensimmäinen, joka arveli, että 2020 SO on 56 vuoden takainen Centaurin kappale.

Lue myös:

Avaruus maapallon ympärillä on tukkeutumassa romusta – suomalaistutkijoilla voi olla kaksi ratkaisua

Milloin taivaalla jysähtää toden teolla? – suuri satelliittitörmäys on vain ajan kysymys

Pages